Globalisaatio, kestävä kehitys, ilmaston muutos, kaupungistuminen ja väestön muutos. Nämä kaikki ovat megatrendejä. Kyse on siis suurista suuntauksista ja isoista linjoista. Megatrendejä tarkastellaankin vähintään 10 vuoden ajanjaksoina ja ne voivat pitää sisällään useita myös toisilleen vastakkaisia ilmiöitä. Niillä on merkittävä vaikutus ihmisten elämään, yritysmaailmaan sekä yhteiskuntajärjestelmään.
Globalisaatio
Sen myötä on maailma lähempänä kuin ennen. Vieraat maat ovat tulleet tutuiksi ihmisille ja niin yritykset kuin oppilaitoksetkin toimivat kansainvälisesti. Internet on merkittävässä roolissa kansainvälistymisessä. Nykyään voi helposti löytää esimerkiksi yritykselle yhteistyökumppaneita eri maista. Kun kuvittelee vastaavaa tilannetta ennen intenetiä, olisi esimerkiksi tavarantoimittajan löytäminen ulkomailta erittäin työlästä, se olisi vaatinut kenties matkustamista eri maiden messuille tai muun yhteyshenkilön etsimistä. Internet on mahdollistanut nopean globalisaation. Se näkyy myös tavallisen ihmisen arjessa, sosiaalisen median kautta voi tutustua samanhenkisiin ihmisiin jotka asuvat toisella puolella maapalloa ja ostoksia voi vaivattomasti tehdä netissä ulkomaisista verkkokaupoista.
Toisaalta asiassa on kääntöpuolensa. Tämä mahdollistaa myös entistä helpommin tuotannon siirtämisen halpoihin maihin ja ihmiset menettävät entisiä työpaikkojaan.
Kuvan osoite:
http://www.seppo.net/piirrokset/albums/piirrokset/ymparisto/terveys/normal_terveys_yksityistaminen_fi.jpg
Bioyhteiskunta
Geenimuuntelu, kloonit ja nanoteknologia. Ne ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Toiset ovat niistä aivan innoissaan, mutta ne synnyttävät myös vastareaktiota. Ihmisiä pelottaa mitä näistä seuraa, kun mennään käpälöimään luonnon luomaa. Historiasta olemme oppineet, että paljon hyvää on saatu aikaiseksi, mutta myös niitä ikäviäkin seurauksia on ollut ihmisen kokeiluilla.
Vastareaktiona näille ilmiölle näen luomutuotannon ja muutenkin luonnonmukaisten tuotteiden suosimisen. Itse kuulun ryhmään joka ei halua heti etunenässä olla kokeilemassa uusia keksintöjä ja asettaa itseäni koekaniiniksi. Pidän myös kasvien geenimuuntelua arveluttavana ja vääränä jo siksikin, että ne leviävät tehokkasti ja risteytyvät alkuperäisten lajien kanssa ja siten pääsevät syrjäyttämään alkuperäiset lajit. Aika ikävä tilanne viljelijälle joka haluaa viljellä luomuna, mutta naapuri käyttää pellollaan muuntogeenisiä kasveja.
Saamme kyllä olla kiitollisia lääketieteen meille tuomista eduista, sairaaloista ja lääkkeistä. Vastareaktiona kuitenkin näkee luonnollisuuden ihannointia, ikävä kyllä mielestäni romantisoidusta näkökulmasta. Kotisynnytykset tulevat tästä mieleeni. Vaikkakin ne eivät Suomessa olekaan kovin yleisiä, on niillä oma kannattajajoukkonsa. Romanttisissa kuvitelmissa tavoitellaan sitä täydellistä synnytystä kodin rauhassa, mutta ei muistetakaan kuinka usein kävi ikävästi silloin ennen vanhaan.
Urbanisaatio ja elämystalous
Ihmiset asuvat entistä enemmän kaupungeissa ja viettävät kiireen täyteistä elämää vieraantuen luonnosta. Monet ovatkin alkaneet kaivata vastapainoksi luontoa ja erilaisia elämyksiä luonnossa. Luin jokin aikaa sitten Helsingin Sanomien nettisivuilta jutun pariskunnasta joka oli muuttanut pysyvästi metsään ja elivät omavaraisena siellä. He olivat löytäneet itselleen sopivan elämänrytmin luonnosta. Harmillista, että se juttu oli jo poistunut sivuilta, enkä voinut sitä tänne linkittää. Kiireen vastapanoksi halutaan hidastaa tahtia ja onkin syntynyt uusi käsite "downshiftaus", jonka tarkoituksena on elämänlaadun parantaminen vähentämällä kiirettä, työntekoa ja kuluttamista.
Kuva:mtv3.fi
Ihmisten arki kehittyneissä maissa ei enää koostu perustarpeiden tyydyttämisestä kun kaikkea alkaa olla yllin kyllin. Kaivataan siis uudenlaisia kulutustuotteita, kuten elämyksiä.
Tuosta sanasta downsiftaus tulikin mieleeni kielitrendi. Sekakielisyys, englanninkielisiä sanoja jotka muutetaan suomalaisen kuuloisiksi. Ennen kun oli tapana keksiä selkeästi suomenkielinen sana jollekin uudelle ilmiölle, niin nykyään siitä tehdään vain päätteellä suomalaisen kuuloinen. Sinänsä siinä ei mielestäni ole mitään vikaa kun kyse on uusista sanoista. Mutta kun englanninkieliset väännökset alkavat syrjäyttää ennen käytössä olleita suomalaisia sanoja, tulee mieleeni että haluammeko me todella unohtaa oman kielemme? Ehkä se on tulevaisuutta, mahdollinen tulevaisuuden megatrendi?
1
2
3
